tiistai 5. maaliskuuta 2019

Hengissä ollaan

Täällä taas. En oo käyny täällä blogissa niin pitkään aikaan. Tuntuu ikuisuudelta. Teki mieli kirjoittaa, joten tässä sitä ollaan. En enää osaa tätä juttua, mutta eiköhän tää tästä. Oon halunnut jo monta kertaa palata, mutta se on aina tyssännyt johonkin. Mulla oli oikeastaan ikävä tätä kaikkea. Tauko teki ihan hyvää, koska menetin mun inspiraation. Jouduin pakottamaan itteni kirjottamaan, eikä se tuntunut hyvältä. Unohdin mun blogin olemassaolon jossain vaiheessa (miten tän voi unohtaa). Yhtenä päivänä meinasin jopa poistaa tän, mutta sitte joku käänsi pään. Saa nähdä miten jatkan tätä mun blogia tästä edes.

Pienet kuulumiset tekis varmaan hyvää. Lopetin kirjoittamisen elokuun puolessavälissä, joten tehdään aikahyppy sinne. Alotin koulun elokuun alussa. Oon siis tällä hetkellä amiksessa lääkealalla. Opiskelu alko hyvin. Koko syksy meni koulussa opiskellessa. Alotin myös tanssin uudestaan monen vuoden tauon jälkeen, mutta se ei mennyt hyvin. Mun selkä tuli todella kipeeks ja en pystynyt kävelemään ollenkaan. Jouduin olemaan koulusta pois 2 viikkoa. Jatkoin kyllä sen jälkeen normaalisti elämää.
Talvi koitti eikä mitään ihmeellistä tapahtunut. Vietettiin luokan kesken kivat pikkujoulut. Joululoma tuli kanssa vietettyä. Sain kivoja joululahjoja tänäkin vuonna. Paras lahja oli ehkä dna testi ja sadetakki. Uuden vuoden vietin mun hyvän kaverin kanssa. Vietettiin kivaa aikaa kuunnellen musiikkia ja syöden herkkuja.
Vuosi 2019 ja alkoi mun ensimmäinen työharjoittelu. Olin harjoittelussa apteekissa 6 viikkoa. Oli kiva vaihtaa ympäristöä vähäksi aikaa. Apteekki tuntui heti kodilta. Tykkäsin olla sielä. En olis halunnut palata kouluun, mutta pakko oli. Harjoittelun jälkeen oli hiihtoloma. Sen ajan käytin kotona olemiseen ja nukkumiseen. Latasin akkuja koulua varten. Nyt oon ollut jo viime  ja tän viikon koulussa. Tuntu oudolta palata. En enää osannu olla koulussa. Hassua. Saa nähdä mitä kevät tuo tullessa. Erikoisia suunnitelmia ei nimittäin ole.

Jatkan tästä mun blogin kirjottamista. Oli kiva palata. Toivottavasti joku on edes vielä täällä lukemassa mun blogia. 

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Diary of life
Maira Gall