maanantai 30. lokakuuta 2017

Aina ei mee niin kuin on suunniteltu

Mä en osaa pukee mun tunteita sanoiks, koska niitä on aivan liikaa. Mä en tiiä mitä mä teen niitten kanssa. Viime aikoina mun mieliala on vaihdellu aika paljon. Se on menny ylös ja alas. On ollu huonoja päiviä ja on ollu myös hyviä päiviä. Mä en osaa kertoo miten mulla menee, jos joku kysyis. Helppohan se on valehdella, mutta mä en haluis. Totuutta on vaan niin vaikee kertoo. 
Viime aikoina mua on ahdistanu aika paljon. Eniten mua on ahdistanu koulu ja tuleva työharjottelu. Mä en tiiä onko se normaalii tuntee näin melkeen joka päivä. Tekis mieli luovuttaa koulun suhteen. Tuntuu vaan, että koulu on liian kova pala mulle. Mun pää hajoo tätä menoo. Mä en tiiä kauan mä kestän tällä tavoin. Joka aamu mun tekis mieli jäädää kotiin nukkumaan. Päivän alottaminen on mulle vaikeeta. Kouluun mä oon kuitenkin menny joka aamu. (tai siis melkeen joka aamu.) Koulu ei oo mun paikka. Mä en yksinkertasesti jaksa panostaa opiskeluun. Mulla ei oo voimavaroja siihen. Mä uuvun jo siitä, että mä joudun menemään kouluun paikan päälle. Se ärsyttää. 

Mä oon todella turhautunu. Mä meinasin taas yks päivä satuttaa itteeni, mutta en alentunut siihen. Pystyin välttämään sen. Tästä huomaa sen, että mä oon taas pohjalla. Ei tunnu yhtään kivalta. Mun on aika vaikee käydä tunteita läpi. Mä en vaan jostain syystä osaa käsitellä niitä. Mä yleensä jätän ne vaan mun oman pään sisään. Niistä puhuminen muille on todella vaikeeta. Mun nauru on vähissä tällä hetkellä. Toivottavasti mä pystyn selviytymään tästä. Tää on koettu jo kerran. Mä en haluis kokee tätä toista kertaa. Tää ei oo oikein. Tuntuu vaan, että mun ahdistus kasvaa kasvamistaan. Se tunne valtaa mun kehon ja mä lamaannun. Ahdistaa, ahdistaa ja ahdistaa! Mä en saa tätä pois mun päästä. Haluun tällä hetkellä tauon kaikesta, jotta voin hengittää. Tää maailma on vaan liian iso ja pelottava paikka mulle ja mun ajatuksille. Mä en kuulu tänne. 

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

10 things to do before i die

Tää postauside kuullosti niin kivalta, että päätin toteuttaa sen. Kokosin tähän postaukseen asioita mitä pitää kokea/ nähdä ennen kuolemaa. Asioita on tietysti enemmänki mitä pitää kokea, mutta otin tähän postaukseen vaan 10 niistä. En sen enempää selittele näitä asioita. Kuvat kertoo kaiken. Tässä on nyt 10 asiaa listattuna sekalaisessa järjestyksessä.

1. Mene limusiinillä bileisiin

2. Nuku tähtitaivaan alla

3. Käy drive in elokuvateatterissa 

4.  Lennä kuumailmapallolla

5. Käy Las vegasissa

6. Reppureissaa jonnekkin kauas

7. Käy safarilla katsomassa eläimiä

8. Nää revontulet talvella Lapissa

9. ratsasta norsulla 


10. Maista ruokaa jota et ole ennen syönyt

Onko teillä jotain asoita mitä te haluutte ehdottomasti kokea ennen kuolemaa? Kertokaa tonne alas, koska olis kiva tietää mitä muitten listasta löytyy.

tiistai 24. lokakuuta 2017

Prahan ostokset

Tein ihan erillisen postauksen Prahan ostoksista. En viittiny lisätä näitä ostoksia edelliseen postaukseen, koska muuten siitä olis tullu aivan liian pitkä. Tuli ostettuu jonkun verran vaatteita ja muita juttuja. Tuliasiakin ostin suomeen vietäväks. Kävin sellaset kaupat läpi mitä suomesta ei löydy. Kivoja vaatteita tuli löydettyä talvea varten. Kaikki hinnat esiintyy euroissa, vaikka prahassa ei euroja oo. Esittelen teille nyt kaikki ostokset.


Perus farkut
Kauppa: Bull and Bear
Hinta: 20e


Lämmin villapaita 
Kauppa: Newyorker
Hinta: n.15e (en muista tarkkaa hintaa)

Pitkä pehmee villatakki 
Kauppa: Bershka
Hinta: 28e


Pitkä flanellipaita
Kauppa: Terranova
Hinta: 19e

Lumipallo (tai miks tätä kutsutaan)
Kauppa: Joku turistiliike
Hinta: 3e

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Prahan matka

Olin syyslomalla Prahassa. Kiva pieni loma tähän kouluvuoteen oli paikallaan. Mun mukana matkassa oli äiti. Vietettiin sielä kokonaiset kolme päivää. Lähettiin Prahaan tiistai iltana ja tultiin takasin perjantaina myöhään. En laske tiistaita kokonaiseks päiväks, koska oltiin n. seitsemän aikaan vasta hotellilla. Hotelli oli mukavan pieni ja hyvällä sijainnilla. Sieltä pääs hyvin shoppailemaan sekä syömään. Sää oli parempi, kuin suomessa. Pysty olemaan hupparilla päivisin. Kaikki tärkeet nähtävyydet käytiin kattomassa. Niitä ei kamalasti Prahassa oo, mutta kolmeks päiväks riitti kyllä nähtävää. Tykkäsin kohteesta, mutta en niin paljoo että menisin sinne uudestaan. Hienot oli kyllä nähtävyydet ja maisemat Prahassa. Shoppailtua tuli jonkun verran. Sain rahaa kulumaan. Teen niistä ostoksista ihan erillisen postauksen. 


Kaarlen silta on Prahan tärkein nähtävyys. Käytiin sielä keskiviikkona. Käveltiin sillan yli Kaarlen linnaan, joka oli pienen kävelymatkan päässä. Silta oli todella pitkä ja täynnä erillaisia patsaita. Koko silta oli todella täynnä turisteja. Paluu matkalla ei meinannu mahtuu kävelee turisti ryysän takia. Matka hotellilta Kaarlen linnaan kesti aika kauan. Ylämäkee oli myös jonkun verran, koska linna sijaitsi kukkulan päällä.   

Sillallta kun päästiin pois näin kaiteen missä oli paljon lukkoja. Oli pakko ottaa samanlainen kuva, kun pariisissa otin. Lukot jatku vielä toisellekkin puolelle. Lukkoja oli todella paljon. Se kaide näytti sekamelskalta, mutta samalla myös hienolta ja taiteelliselta.


Käytiin matkanvarrella näköalatornissa. Sieltä näky aika kivasti koko silta. Maisemat oli huikeet. Sumu vähän haittas. Ei pystyny näkemään pitkälle. Todella korkeella oltiin. Näköalatornin portaat oli todella jyrkät. Ne ei haitannu ylöspäin kiivetessä, mutta alaspäin mennessä ne oli vähän pelottavat.   


Mäen päällä oli sitten itse kohde eli Kaarlen linna. Se oli kyllä hienon näkönen ulkoopäin. Ei viititty mennä sisälle, koska jono oli liian pitkä. Oltais jouduttu jonottaa koko iltapäivä. Ylhäällä oli myös hienot maisemat. Sumu peitti koko vuoren/ kukkulan mikä näky toisellapuolella. Talot alapuolella näytti kivoilta sekä hienoilta. Ne oli rakennettu aika lähekkäin toisia. Niissä talossa asu paikallisia. 

Paluu matkalla tultiin takas vähän eri reittii. Näin sillan vieressä muurin päällä kukkia ja kynttilän. Ne oli kivasti aseteltu, joten olihan siitä otettava kuva. En tiiä mitä varten ne kukat oli siinä. Se kohta näytti vähän kuolinpaikalta, koska siinä oli myös kynttilä. Totutta en tiedä. 

Tässä on yhen päivän ruoka-annos. Kuva ei oo mikään maailman paras, koska ravintolassa oli aika hämärää. Tässä annoksessa on risottoo ja uppopaistettu kananmuna. Toi annos oli kyllä todella hyvä. Tykkäsin! Otettiin vielä jälkiruuat tässä kyseisessä ravintolassa. Otin juustokakun, joka oli aika makee. 

Tässä kuvassa näkyy kuinka paljon oli sumuu. Joka päivä oli sumusta. Tää kuva on otettu jollain aukiolla. Noi tornit oli jonkun kirkon, jonka nimee en tiiä. Siinä vieressä oli kellotorni, joka näky just ja just. Sumusta huolimatta sielä näki kuitenki minne piti kävellä. 

Käytiin yhtenä päivänä juutalaisten omalla alueella. Tällä alueella on aikoinaan asunu pelkästään juutalaisii. Juutalaisten omia kirkkoja ja taloja ei sielä enään kamalasti ollu, koska ne oli purettu aikoinaan. Tää kyseinen talo oli juutalainen synagoga. Ei käyti sisällä, koska ei tiedetty maksoko sisäänpääsy. Tolla kadulla oli todella paljon ihmisiä pelkän vessan takii. Ihmiset ihan jonotti sinne. 

Syötiin yhtenä iltana perinteinen jäätelörulla. Toi oli kyllä hyvää. Maku oli omena kaneli. Syötiin rulla puoliks, koska toi oli niin iso. Takina maistu ihan pullalta. Sitä oli vaan vähän vaikee syödä koon takii. Puolet taikinasta pääty sitte roskiin. Suosittelen maistamaan tätä, jos Prahassa ootte. 


Käytiin vielä perjantai aamupäivällä kiertelemässä kaupunkii. Mentiin ihan toiseen suunta hotellilta. Päädyttiin uuteen paikkaan. Mentiin sillan yli toiselle puolelle. Sillon alko paistamaan aurinko. Aurinko lämmitti aika paljon. Mukava sää oli viimeseks päiväks. Käytiin myös syömässä sielä. Sillalta näky kaukaa Kaarlen silta ja linna. 

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Päiväkirjamerkintä 28.1.2017

"Mieli lyö tyhjää. Mun ajatukset on hävinny. Päässä kuuluu vaan ne samat lauseet sä oot arvoton, tapa ittes. Mun elämä on yhtä tyhjä, kun mun sielu. Nään pelkkää mustaa mun edessä. Missä mun tulevaisuus on? Missä mun elämä on?
 Aina sanotaan, että mikään ei oo ylitsepääsematön juttu. Se on pelkkää paskaa!! Ahdistuksesta kärsiviä ihmisiä kehotetaan menemään ulos. Voin sanoo ihan omasta kokemuksesta, että se ei auta. Miks mielenterveyspotilaille ehotetaan sellasta. Mun kohalla mikään tollanen lempeily ei auta. Mun kohalla pelkkä kadotus auttais. Haluun kadota tästä maailmasta. Haluun pelastuksen. En enään jaksa olla tässä samassa."

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Top 5 elokuvat


Kaikki Hayao Miyazakin leffat
Rakastan näitä leffoja. Tässä kuvassa ei oo kaikkia. Niitä on vielä jonkun verran lisää. Oon nähny kaikki sen tekemät leffat ainaki viis kertaa. Sen leffoista mun ehdoton lemppari on kikin lähettipalvelu. Se on todella ihana. En tiiä mikä tekee siitä elokuvasta erityisen hyvän. Kaikissa näissä leffoissa on aivan ihana tarina. Ne on omanlaisia jokaisessa elokuvassa.

The great gatsby
Ihastuin tähän leffaan heti kun näin tän. Tykkään tän elokuvan musiikista erityisen paljon. Musiikki tässä elokuvassa on nykyajan ja 20-luvun musiikki yhdistettynä. Se toimii erityisen hyvin. Näyttelijät on myös todella hyviä. Tänkin leffan oon nähny monia kertoja. Suosittelen katsomaan, jos et oo nähny kyseistä elokuvaa.

Kaikki Harry Potterit 
Kukapa ei nyt tykkäis Harry Pottereista. Mä oon nähnyt kaikki tuhanteen kertaan. Mä oon ollu ihan pienestä asti Harry Potter fani. Kaikki nää leffat on hyvii, mut jos pitäis yks sanoo niin valitsisin puoliverisen prinssin. Se vaan on paras. Yhtään kirjaa mä en oo lukenu. Ne on aivan liian pitkii mulle. Mä en vaan jaksa lukee niit. Nää leffat tempasee hyvin mukaansa ja pitää kiinnostuksen elokuvan loppuun asti. 

Starving in suburbia
Pieni pohjustus tähän, jos et oo nähny tätä elokuvaa. Tää siis kertoo tytöstä joka sairastuu sömishäiriöön. Tässä elokuvassa seurataan minkälaista on sairastaa syömishäiriötä. Tää on omalla tavalla aika hyvä elokuva. Samalla myös koskettava. Tää elokuva ei kerro kaikee syömishäiriöstä, mutta jonkun verran. Suosittelen kattomaan, jos haluut tietä syömishäiriöstä enemmän.

Memoirs of a geisha
Tää leffa on todella hyvä. Oon kattonu tänkin leffan monta monta kertaa. Voisin pohjustaa tätä elokuvaa vähän. Tää siis kertoo tytöstä joka viedään pois kotoo aivan uuteen perheeseen. Tää tyttö joutuu palvelee sitä perhettä tosi kauan, kunnes aikuisiällä se pääsee geishakouluun. Siitä tulee sitte geisha. Ei ollu mikään maailman paras selitys. Kannattaa kattoo tää leffa, koska uskon että tästä tykkää moni. Mä vaan niin rakastan tätä leffaa.

Jos haluut lähettää mulle kysymyksiä tai jotain muuta hauskaa lähetä ne osotteeseen:
https://verkku2.sarahah.com/. Vastaan niihin sitte snäpin puolella, joka löytyy nimellä veerakaisla.

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Minkälaista on elää mielenterveysongelmien kanssa

Ajattelin valottaa teille mun elämää paremmin. Vähän jännittää julkasta tää postaus, koska kerron teille aika suuren asian mun elämästä. Kerron teille minkälaista mun elämä on mielenterveysongelmien kanssa. Joillekkin mielenterveysongelmat on vähän tutumpi aihe ja joillekkin taas ei. Voisin alkuun kertoo teille mitä kaikkee multa oikeen löytyy. Multa siis löytyy sosiaalisten tilanteiden pelko, ahdistus-/ paniikkihäiriö, vihanhallinta ongelmia ja mulla on myös ajottaisia ongelmia syömisen kanssa. Siitä ei kuitenkaan saada syömishäiriö diagnoosia.


Tää kaikki sai alkunsa 2014 syksyllä. Mä olin alkuun todella väsyny ja me luultiin, että mulla on munuaisten vajaatoiminta. Verikokeissa ei kuitenkaan ollu mitään poikkeavaa. Mä aloin voimaan paljon huonommin. Mä olin todella väsyny ja ärtyny koko ajan. Siinä vaiheessa mä aloin jo epäilee, että kaikki ei oo hyvin. Mä kävin kouluu ja elin ihan normaalii elämää vielä tässä vaiheessa.
Mulla alko menee syömisten kanssa huonosti. Mä aloin ahmimaan ja oksentamaan. Sitä tapahtu aina ku mä olin yksin kotona. Sitä ei tapahtunu muulloin. Mulla nous paino jonkun verran ahmimisten takia ja se murskas mun itsetuntoo.
Masennus otti vallan 2014 talvella. Sillon se oli vielä aika lievää. Mä en uskaltanu puhuu siitä kenellekkään. Mä sen sijaan tukahdutin mun tunteet päiväkirjaan ja satuttamalla itteeni. Mä en kerro miten mä satutin itteeni, muuta te jo varmaan arvaatte.
2015 keväällä mun masennus paheni. Mukaan tuli ahdistus. Mä puhuin tästä äitille ja meijän koulun terveydenhoitajalle. Mulle diagnosoitiin keskivaikee masennus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Mä jatkoin kuoluu, mutta se tuotti vaikeuksii. Mun koko kevät oli ihan helvettii. Mä kärsin ja se näky ulospäin. Mun itsetuhosuus myös jatku. Mun kesä meni todella huonosti. Mä en oikeen tehny mitään muuta, kun olin kotona.
Sitten alko taas koulu vuos. Mä yritin tehä kaikkeni, ettei mun tarvis enää mennä kouluun. Kouluun mä kuitenki jouduin. Mun päivät oli pelkkää kärsimystä. Mä odotin vaan, että mä pääsen nukkumaan. Mulla ei ollu enää kavereita koulussa. Mä istuin joka välkkä yksin koulussa. Tähän aikaan kuviohin tuli myös sosiaalisten tilanteiden pelko. Mä erkaannuin muista. Mulla oli paljon poissaoloja koulusta, koska mä en vaan pystyny menemään sinne.
2016 keväällä mä meinasin jättää koulun kesken. Mun erityis ope autto mut pääsemään koulusta läpi. Ilman sitä mä olisin varmaan jääny yläasteelle. Keväällä mä aloin saamaan paniikkikohtauksia. Se oli ihan kauheeta aikaa. Mun elämä vaan paheni entisestään. Sillon mä olin jo aika loppu. Mä en enään jaksanu elää. Sitten koitti kesä, joka oli mun elämän huonoin kesä. Mä olin todella ahdistunu. Mulla ei menny hyvin.
2016 syksyllä mä menin valmaan. Syksy ja kevät oli vähän helpompii. Mä sain pienen hengähdystauon koulusta. Mun masennus helpotti vähän, mutta muut ongelmat kyllä jäi. Valma autto todella paljon mua. Kerranki must tuntu, että mulla on jotain toivoo. Mä nauroin taas pitkästä aikaa. Sitä iloa ei kuitenkaan kestänyt, kun n. puoli vuotta. Koulun alettua kaikki taas palas.


Tällä hetkellä mun päivät menee siihen, kun mä ahdistun joka asiasta, koulusta ja mun kropasta. On hetkiä jolloin mä en oo ahdistunu. Ne on yleensä aika pieniä. Puhutaan yleensä päivästä. Paniikkikohtaus tulee sillon, kun mun ahdistus on ihan äärirajoilla. Mä en saa paniikkikohtausta ihan joka viikko. Sosiaalisten tilanteiden pelko vaikuttaa sillä tavalla, että mun on hyvin vaikee tutustuu uusiin ihmisiin. Se ei oo kivaa.

Yks hyvä juttu tässä on. Mä en oo ollu itsetuhonen pitkään aikaan. Voidaan antaa aplodit sille. Viimeks ihan kevään alussa. Oon nyt ollu kuivilla siitä reilusti yli puol vuotta.

Vihanhallinta ongelmia mulla on ollu jo ihan pienestä lähtien. Se on häirinny mua koko elämän. Vihanhallinta ongelmat tulee esille mun elämässä ärtyneisyytenä. Mä saatan kans suutuu todella helposti pienestäki asiasta.
Mulla on tällä hetkellä menossa ahmimis/ laihdutus kausi. Mä vähän väliä laihdutan ja sitte taas ahmin. Mä oon yrittäny lopettaa, mutta se on todella vaikeeta. Tuntuu, etten mä oo koskaan tyytyväinen mun kroppaan. Yritän kuitenki sanoo jotain positiivistä mun kropasta joka päivä. Kyllä se piristää, jos löytää jotain positiivistä sanottavaa.
Musta tuntuu, että mä en kuulu tänne maailmaan. Mä oon ihan erillainen, kun muut ihmiset. Käyn tällä hetkellä kouluu ja yritän tsempata itteeni eteenpäin elämässä. Yritän olla välittämättä näistä sairauksista. Tällästä mun elämä on mielenterveysongelmien kanssa. Toivottavasti saadaan tällekkin tarinalle onnellinen loppu. 

torstai 5. lokakuuta 2017

Top 4 meikkituotteet

Rimmel  setting spray
 Todella hyvä ja hyödyllinen. Tää pitää meikin hyvin naamassa. Tätä ei tarvii laittaa, kun pari suihkausta. Oon tykänny tästä erittäin paljon. Laitan tätä joka meikkauksen jälkeen. Tää on ostettu aikoinaan sokokselta.

Lumene kulmien muotoiluvaha 
Tää on värissä harmaanruskee. Teen tällä mun kulmat joka päivä. Tykkään tästä, koska tän kaa ei tarvii piirtää kauheesti. Väri asettuu itestään mun kulmiin. Laitan värin erillisellä siveltimellä, koska tän harja on aika huono. Muuten tykkään tästä. 

Naked kulmakarva paletti
Käytän tästä paletista keskimmäistä väriä. Noi kaks muuta on vähän väärän värisiä mulle. Käytän tätä, jos haluun tummemmat kulmat tai jos on jotain korjattavaa kulmissa. Oon tykänny tästä tosi paljon. Tän oon saanu tuliasina Kreikasta viime kesänä. 

 
Glow luomiväri ja poskipuna paletti
Nää värit on aivan ihania tässä paletissa. Oon käyttäny molempia poskipunia aika paljon. Tota toista poskipunaa oon käyttäny myös hailaitterina. Luomivärejä en oo vielä kamalasti käyttäny. Ei oo oikeen ollu mitään tilaisuuksia mihin laittaa niitä. Enkä oikeen osaa laittaa niitä. Tän paletin oon saanu joululahjaks viime jouluna.

maanantai 2. lokakuuta 2017

Maat joihin haluaisin matkustaa vielä joskus



Australia
Tää on sellanen maa jonne haluisin päästä vielä joku päivä. Valitettavasti lentomatka on aika pitkä. Mä en tiiä jaksaisinko mä olla lentokoneessa niin pitkään. Australiasta mä haluisin ehdottomasti nähdä Sydneyn oopperatalon. Se näyttää kuvissa todella hienolta varsinki illalla. Haluisin myös päästä Australian rannoille ottaa aurinkoo.


Islanti
Mä en tiiä mikä mua kiehtoo Islannissa. Haluisin käydä sielä kesäaikaan vaikka lämpötilat ei kamalasti muutu. Talvella siel olis aivan liian kylmä, joten en tiedä olisko siel miellyttävä olla. Kuumat lähteet olis pakko käydä kokeilemassa. Muuten mua kiinnostaa se luonto. Islannissa on todella kauniit maisemat, ainaki kuvien perusteella.


U.S.A
Ja erityisesti mua kiinnostaa New york. Haluun nähä miltä se oikeesti näyttää. Oon nähny New yorkin ainoastaan kuvissa ja elokuvissa. Kaikki ne valot ja nähtävyydet kiinnostaa. Haluun käydä samoissa paikoissa missä elokuvat on tehty. Toivottavasti pääsisin tänne vielä joku päivä. Mua kiinnostaa Amerikassa myös Ohaio. Haluisin käydä Amish museossa. Oon kattonu vähän liikaa Breaking Amishia.


Brasilia
Siellä mua kiinnostaa erityisesti Rio de janeiro. Todella hienot maisemat. Haluisin nähtävyyksistä nähdä ehdottomasti kristus-patsaan. Kiinnostavinta siinä on se, että se on maailman seitsemäs ihme. Haluun nähdä sen ihan ite livenä. Mua kiinnostaa Brasiliassa myös samba karnevaalit. Olis ihan sika hienoo nähdä aito ja oikee samba karnevaali livenä.
© Diary of life
Maira Gall