Taas mä alotan blogin. Tää on varmaan miljoonas kerta, kun alotan blogin uudestaan. Mä oon alottanu monta blogia, mutta ne on tyssäny siihen alotukseen. Suurin syy siihen on varmaan ollut motivaation puute. Nyt mulla on kuitenkin toinen asenne tähän blogiin. Tää blogi on ollu mulla jo jonkin aikaa, mutta poistin kaikki tekstit. En ollu tyytyväinen niihin postauksiin, joten halusin alottaa alusta puhtaalta pöydältä.
Voisin kertoo ensi vähän ittestäni. Elikkäs oon 16-vuotias tyttö. Asun pk-seudulla. Elämä ei oo mitään ruusuilla tanssimista, ei oo ollu pitkään aikaan. Oon kerenny mun lyhyen elämän aikana kokemaan jo paljon kaikkenlaista. Tällä hetkellä mun arjessa on mukana psyykkisinä sairauksina ahdistu-/paniikkihäiriö.
Ulkonäöllisesti voin kertoo, että mulla on blondit lyhyet hiukset ja oon pituudeltani todella lyhyt (158cm). No ne on vaan numeroita. Luonteeltani on aika hiljanen ja ehkä vähän ujo, mutta sitte kun suutun niin suutun ihan kunnolla. Mulla on vähän ongelmia mun vihanhallinnan kanssa. Voin siis sanoo, että ulkokuori ei kerro kaikkee. Muhun on kuitenkin helppo tutustuu. Oon ihan mukava ihminen. Lupaan sen.
Tähän väliin voin myös kertoa sen, että multa löytyy koira. Rodultaan se on havannankoira. Muru tulee varmaan näkymään mun blogissa monta monta kertaa. Onhan se mun paras ystävä. Voiko koira olla ihmisen paras ystävä? Kai se voi.
Blogista sen verran, että kirjotan tänne kaikesta. En varmaan tuu kirjottamaan tänne ihan joka viikko, mutta yritän ainakin kerran kuukaudessa. Joten jos haluut pysyy mukana mun elämässä, niin jatka ihmeessä blogin seuraamista.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti